Tuore tutkimus eurooppalaisten maksukäyttäytymisestä osoittaa, että yhä useampi kuluttaja olisi valmis käyttämään digitaalista euroa, mikäli se tulisi saataville. Kuluttajien näkökulmasta tärkein edellytys digieuron käyttöönotolle on sen maksuttomuus, ja sen maksutietojen käsittelijänä eurooppalaiset luottavat eniten pankkeihin.
Helsinki, 19. maaliskuuta 2026 - Konsulttiyhtiö BearingPointin yhdeksässä Euroopan maassa toteuttama maksutapatutkimus avaa kuluttajien tämänhetkistä suhtautumista käteiseen sekä digitaaliseen keskuspankkirahaan, kuten digitaaliseen euroon. Muun Euroopan tavoin myös Suomi on vahvasti riippuvainen EU:n ulkopuolisista maksupalveluntarjoajista. Digieuro on tunnistettu yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona turvaamaan huoltovarmuutta sekä lisäämään eurooppalaista suvereniteettia maksamisessa. Häiriönsietokyvyn parantamisen lisäksi digieuron on toivottu tuovan kilpailua ja hillitsevän vähittäismaksamisen alati kasvavia kustannuksia nykyisellä, korttimaksamiseen vahvasti keskittyneellä kotimaisella markkinalla.
Kuluttajien tietoisuus digieurosta lisääntyy, mutta kasvun varaa on paljon
Vaikka keskimäärin joka kolmas kyselyvastaaja olisi valmis käyttämään digitaalista euroa, suurempi ryhmä (42 %) epäröi edelleen, tulisiko käyttämään sitä maksutapana. Itävallassa digitaalinen euro saavuttaisi korkeimman odotetun käyttöasteen (noin 40 %), kun taas Suomessa odotettu käyttöaste jää noin 29 %:iin. Euroalueen ulkopuolisissa Pohjoismaissa digitaalista keskuspankkirahaa (CBDC) käytettäisiin käteisen rinnalla: Tanskassa 21 % ja Ruotsissa 22 %. Sveitsissä vastaava osuus on huomattavasti korkeampi, 37 %.
Käteisen käyttö vähenee kaikkialla Euroopassa, mutta kiinnostavasti se on edelleen korkealla tasolla käteiskeskeisissä Saksassa ja Itävallassa – jopa nuorissa ikäryhmissä. Meillä Pohjoismaissa muutos olisi kuluttajan näkökulmasta käteismaita maltillisempi, ja digitaalinen euro täydentäisi olemassa olevia digitaalisia maksutapoja tuoden tarjolle yhteiseurooppalaisen vaihtoehdon. Perusmaksutoiminnon lisäksi digitaalinen euro tarjoaisi uuden infrastruktuurin ja kasvualustan maksamisen eurooppalaisille innovaatioille.
Jani Ristimäki, BearingPointin finanssitoimialan konsultoinnista Suomessa vastaava johtaja
Enemmän kuin joka kolmas käyttäisi digitaalista euroa verkkokauppaan
Keskimäärin 37 % kyselyn vastaajista käyttäisi digitaalista euroa verkkokaupassa, ja euromaiden ulkopuolella 31 % valitsisi tätä tarkoitusta varten muun digitaalisen keskuspankkirahan. Verkkokaupassa digitaalisen euron käyttöhalukkuus on suurinta Irlannissa (44 %) ja Suomessa (40 %). Toiseksi tärkein käyttökohde digitaaliselle eurolle ja CBDC:lle on myymäläostokset, jonka mainitsi 28 % ja 22 % vastaajista.
Kaikissa tutkituissa maissa tärkeimmät intressit käyttää digitaalista euroa ovat samat kuin viime vuonna: ilmainen käyttö (41 %) ja käytettävyys kaikkialla ajankohdasta riippumatta (35 %). Erinomainen käyttökokemus on sen sijaan keskeinen kriteeri vain noin joka viidennelle vastaajalle.
Pankit ovat luotetuimmat instituutiot digitaalisen euron maksutietojen käsittelijänä
Vähittäispankkeihin luotetaan eniten, kun puhutaan transaktiodatan käsittelystä ja säilyttämisestä – erityisesti euroalueella. Maissa, jotka suunnittelevat digitaalisen euron käyttöönottoa, luottamus omaan pankkiin digitaalisen euron maksutietojen käsittelijänä on korkeinta (41 %), selvästi enemmän kuin luottamus EKP:hen tai muihin keskuspankkeihin. Vain 4 % luottaisi teknologiayrityksiin, kuten Appleen tai Googleen. Näin ollen pankit ovat keskeinen luottamuksen perusta digitaaliselle eurolle.
Tutkimus osoittaa, että digitaalinen keskuspankkiraha, kuten digitaalinen euro, on vakiintunut osaksi yleistä julkista keskustelua. Nykyinen geopoliittinen ilmapiiri tukee digitaalisen euron käyttöönottoa ja eurooppalaisen vaihtoehdon luomista ei-eurooppalaisille maksujärjestelmille. Tämä vahvistaisi Euroopan maksujärjestelmien ja talouden riippumattomuutta, suvereniteettiä ja resilienssiä.
Jani Ristimäki, BearingPointin finanssitoimialan konsultoinnista Suomessa vastaava johtaja
Tietoa tutkimuksesta
Raportin tiedot perustuvat verkkokyselyyn, joka toteutettiin 10.–17. joulukuuta 2025. Mukana oli 10 123 osallistujaa seuraavista maista: Itävalta (1 000), Sveitsi (1 000), Saksa (2 026), Tanska (1 023), Suomi (1 009), Ranska (1 052), Irlanti (1 001), Alankomaat (1 003) ja Ruotsi (1 009). Tulokset painotettiin, ja ne edustavat kunkin maan yli 18-vuotiasta väestöä.
Kyselyn suunnitteli BearingPoint, ja sen toteutti markkinatutkimuslaitos YouGov mainituissa yhdeksässä maassa. BearingPointin maksamisen asiantuntijat ovat analysoineet kyselyn tulokset. BearingPoint on teettänyt vastaavan kyselyn vuodesta 2019 lähtien.
-
Jani RistimakiDirectorFinland
