Helsinki, 21. huhtikuuta 2026 – Liikkeenjohdon ja teknologian konsulttiyhtiö BearingPointin tuore, yhdeksässä Euroopan maassa toteutettu maksutapatutkimus paljastaa kuluttajien mieltymyksiä maksutavoista ja -välineistä. Tutkimuksen mukaan lähimaksukortit ovat edelleen suosituin maksutapa Euroopassa, mutta erityisesti nuorten kuluttajien odotetaan lisäävän mobiilimaksamisen käyttöä merkittävästi seuraavien kahden vuoden aikana. Suomalaisista kuluttajista peräti 77 % ilmoitti käyttävänsä lähimaksukorttia säännöllisesti maksamiseen. Huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa enemmän suomalaiset kuluttajat raportoivat käyttävänsä myös lähimaksuteknologialla toimivia mobiilimaksamisen sovelluksia sekä ‘’osta nyt, maksa myöhemmin’’ (Buy Now Pay Later, BNPL) -palveluita. Etenkin naisten ja 25-44 -vuotiaiden keskuudessa BNPL-palvelut ovat erityisen suosittu maksutapa.
Pikamaksut ovat tulleet osaksi kuluttajien arkea, ja jo joka toinen eurooppalainen kertoo käyttävänsä niitä päivittäisessä maksamisessa. Vuodesta 2025 lähtien euroalueen pankit ovat olleet velvoitettuja tarjoamaan pikamaksupalveluita asiakkailleen, joka on kiihdyttänyt käyttöä ja tunnettuutta merkittävästi. Tutkimuksen mukaan myös maksunsaajan tarkistus (Verification of Payee), joka tuli käyttöön SEPA-tilisiirroissa lokakuussa 2025, on otettu vastaan myönteisesti ja koetaan tärkeäksi maksamisen turvallisuutta parantavaksi ratkaisuksi.
Maksukortilla tehtävät lähimaksut ovat suosituin maksutapa Euroopassa. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa Saksaa ja Itävaltaa lukuun ottamatta ne ovat selkeästi suosituin tapa maksaa ja kaikista kyselyyn vastanneista 71 % ilmoittikin suosivansa lähimaksamista yleisimpänä maksutapana. Suomi sijoittui vertailussa kärkipaikalle, sillä vastaajista 84 % ilmoitti ensisijaiseksi maksutavakseen lähimaksun. Seuraavilla sijoilla tulevat Alankomaat ja Tanska, joissa vastaava luku on 74 %. Irlanti ja Ruotsi yltävät lähes samaan, 73 %:iin, ja Ranska seuraa tiiviisti perässä 72 %:lla. Vähäisintä lähimaksun käyttö oli saksankielisissä maissa: Sveitsissä 68 % ja Saksassa 63 % vastaajista ilmoitti suosivansa lähimaksamisesta.
Kyselytutkimuksen perusteella suomalaisille kuluttajille tärkeää on maksamisen nopeuden ja sujuvuuden lisäksi se, että maksutavan käyttö on tuttua ja turvallista. Tämä saattaa hidastaa kuluttajien maksukäyttäytymisen muuttumista, mikä on hyvä ottaa huomioon etenkin, kun markkinoille tuodaan uusia maksuvälineitä. Pelkät hyvät tuoteominaisuudet eivät riitä, vaan myös kuluttajien luottamus on ansaittava.
Jani Ristimäki, finanssisektorista Suomessa vastaava BearingPointin toimialajohtaja
Kyselyyn vastanneista alle 44‑vuotiaat ilmoittivat voivansa lisätä mobiilimaksujen käyttöä selvästi seuraavien kahden vuoden aikana. Eniten muutoshalukkuutta nähdään 25–34‑vuotiaiden joukossa, joista peräti 41 % arvioi käyttävänsä mobiilimaksuja aiempaa enemmän. Myös 18–24‑vuotiaista 40 % ja 35–44‑vuotiaista 35 % raportoi vastaavista aikeista.
Vanhemmissa ikäryhmissä kehitystä nähdään toisaalla ja yli 45‑vuotiaat arvioivatkin lisäävänsä erityisesti korttimaksamista lähitulevaisuudessa. Vastaajista 29 % 45–54‑vuotiaista ja jopa 31 % 55 vuotta täyttäneistä arvioi maksavansa yhä useammin maksukortilla seuraavan kahden vuoden aikana, mikä on korkein osuus kaikista ikäryhmistä.
Kryptovaluutat sen sijaan pysyvät marginaalisena maksutapana kaikissa ikäryhmissä. Vain 10 % 18–44‑vuotiaista voisi harkita niiden käyttöä aiempaa enemmän. Vanhemmissa ikäryhmissä kiinnostus on vielä vähäisempää: 45–54‑vuotiaista näin arvioi 4 % ja yli 55‑vuotiaista ainoastaan 1 %.
Euroalueella pikamaksut ovat vakiinnuttaneet asemansa osana arjen maksamista. Keskimäärin hieman yli puolet vastaajista, noin 50 %, käyttää pikamaksuja säännöllisesti tai satunnaisesti. Erityisesti Ranska ja Irlanti erottuvat edukseen: Ranskassa vastaajista 69 % ja Irlannissa 63 % kertoo käyttävänsä pikamaksuja arjessaan, kun taas Suomessa vastaava luku on 51%.
Euroalueen ulkopuolisissa maissa käyttö on hieman maltillisempaa, ja osuus jää keskimäärin 47 %:iin. Tulokset osoittavat kuitenkin, että reaaliaikaisista maksuista on tullut myös euroalueen ulkopuolella vakiintunut ja merkityksellinen maksutapa, etenkin digitaalisissa maksutilanteissa.
Suomessa maksaminen on osa yhteiskunnan turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Kun käteinen, kortit ja digitaaliset maksut toimivat rinnakkain, emme ole yhden ratkaisun varassa kriisitilanteissakaan. Panostukset maksamisen ratkaisuiden yhteentoimivuuteen ja vaihtoehtoisiin maksuraiteisiin vahvistavat koko yhteiskunnan resilienssiä ja turvaavat maksamisen toimivuuden poikkeusoloissakin.
Katja Mäkelä, BearingPointin osakas ja ja finanssipalveluista vastaava johtaja
Lähes puolet euroalueen vastaajista pitää maksunsaajan tarkistusta hyvänä tai hyödyllisenä lisäturvana maksamisessa. Näkemykset vaihtelevat jonkin verran maittain, mutta yleinen suhtautuminen on selvästi myönteinen.
Suomessa 49 % vastaajista kokee maksunsaajan tarkistuksen parantavan maksamisen turvallisuutta. Saksassa osuus nousee 51 %:iin ja Itävallassa 54 %:iin. Ranskassa maksunsaajan tarkistus saa kaikkein vahvimman kannatuksen: peräti 59 % vastaajista pitää sitä tärkeänä lisäturvana.
Monessa maassa paikalliset mobiilimaksusovellukset ovat syrjäyttäneet tilisiirrot ja käteisen henkilöiden välisessä maksamisessa. Suomalaisista vastaajista 61 % käyttää MobilePay-sovellusta ja tanskalaisista peräti 92 %. Ruotsissa suosituin mobiilimaksusovellus on Swish (86 %), Sveitsissä Twint (66 %) ja Alankomaissa Tikkie (71 %). Muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa käytössä oleva Wero mobiilimaksusovellus kasvattaa tunnettuuttaan useissa maissa, ja esimerkiksi ranskalaisista 19 % kertoo käyttävänsä sitä henkilöiden välisissä maksuissa.
Kuluttajat eri puolilla Eurooppaa osoittavat, että digitaalisille maksupalveluille on kysyntää. Euroopassa on tällä hetkellä yhteensä yli 40 kansallista digitaalista maksupalvelua, joita käytetään vielä hyvin paikallisesti. Hyödyntämällä paikallisten mobiilimaksupalveluiden suosiota, lisäämällä niiden välistä yhteensopivuutta, ja tuomalla eurooppalaiset instrumentit kuten SEPA-pikamaksaminen tai vaikkapa digitaalinen euro osaksi loppukäyttäjille tuttuja sovelluksia, voidaan markkinoille luoda aidosti eurooppalaisia vaihtoehtoja vahvistamaan Euroopan digitaalista riippumattomuutta ja suvereniteettia.
Jani Ristimäki, finanssisektorista Suomessa vastaava BearingPointin toimialajohtaja
Tutkimus toteutettiin online-kyselynä 10.–17. joulukuuta 2025. Kyselyyn osallistui yhteensä 10 123 vastaajaa yhdeksästä Euroopan maasta.
Suurimmat otokset kerättiin Saksasta, jossa kyselyyn vastasi 2 026 henkilöä. Muissa maissa vastaajamäärät olivat tasaisesti noin tuhat: Itävallassa ja Sveitsissä kummassakin 1 000 vastaajaa, Tanskassa 1 023, Suomessa 1 009, Ranskassa 1 052, Irlannissa 1 001, Alankomaissa 1 003 ja Ruotsissa 1 009 vastaajaa.
Aineisto on painotettu siten, että se edustaa kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen suunnittelusta vastasi BearingPoint ja sen toteutti YouGov. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnista vastasivat BearingPointin maksamisen asiantuntijat. Tutkimus on toteutettu säännöllisesti vuodesta 2019 lähtien.
BearingPoint on riippumaton liikkeenjohdon ja teknologian konsultointiyritys, jolla on eurooppalaiset juuret ja valmiudet sekä kyvykkyydet palvelella asiakkaita maailmanlaajuisesti. Autamme asiakkaita muuttumaan yhdistämällä syvän toimialaosaamisen sekä vahvat strategia-, operaatio- ja teknologiakyvykkyydet.
Yrityksellä on dedikoidut SAP- ja Microsoft transformaatioyksiköt, vahva AI fokus sekä lukuisia tuotteita, jotka tuottavat mitattavaa ja kestävää arvoa. BearingPointilla on myös kaksi yhteisyritystä:
• Arcwide (yhdessä IFS:n kanssa)
• BearingPoint North America (yhdessä ABeam Consultingin kanssa)
Yhdessä ABeam Consultingin kanssa BearingPoint palvelee yli 70 maassa ja työllistää yhteensä yli 15 000 asiantuntijaa.
BearingPoint on tunnustettu TIME World’s Best Companies- ja Forbes World’s Best Employers -listoilla, ja yritys on sertifioitu B Corporation.