Toggle search
Toggle location

Finanssikriisin jälkeisenä aikana pankit ja vakuutusyhtiöt ovat hukkuneet valvontaviranomaisten asettamiin compliance-vaateisiin. Tavoitteena on ollut varmistaa, että veronmaksajien ei enää koskaan tarvitse pelastaa pankkeja, jotka ovat olleet ”liian isoja kaatumaan”. Raportoinnin aikarajoja on kiristetty kuukausista viikkoihin ja raportoitavan datan tulee olla yhä yksityiskohtaisemmalla tasolla – kriisi paljasti, että globaalista finanssiverkostosta tarvitaan laadukasta, vertailukelpoista, sekä ajantasaista dataa.

BearinPoint-instituutin tutkimuksen mukaan rahoitusjärjestelmän luottamuksen palauttaminen voi osoittautua ajan haaskaukseksi, ellei perinteistä lomake-tyylistä raportointimallia korvata moderneilla, digitaalisilla valvontamenetelmillä. Siitä huolimatta, että prosessi on viime vuosina siirtynyt verkkoon, itse metodologia perustuu edelleen lomakkeisiin. Tutkimuksen laatijat sanovat tämän olevan tehotonta ja haitaksi sääntelyn tavoitteille ¬– eli pankkien vakauden vahvistamiselle. Nykyisellä metodologialla ei voida saavuttaa sitä nopeutta, jota tarkka viranomaisvalvonta vaatii.

Itävallassa otetaan parhaillaan käyttöön uraauurtavaa datasyötteeseen perustuvaa ohjelmistoalustaa, joka yhdistää Itävallan keskuspankin (OeNB) tietojärjestelmät ja maan pankkien tietojärjestelmät. Ohjelmistoalusta toimii puskurina, joka voi automaattisesti tuoda tietoja itävaltalaisista pankeista ja säilyttää niitä lähempää tarkastelua varten. Samalla alusta mahdollistaa sen, että pankit säilyttävät kontrollin liiketoiminnallisesti arkaluontoisista tiedoista.

BearingPoint-instituutti haastatteli Itävallan keskuspankin tilasto-osaston johtajaa Johannes Turneria koskien uutta raportointimenetelmää, jota itävaltalaiset pankit ovat kehittäneet tiiviissä yhteistyössä niiden valvojan kanssa. Johannes Turner: ”Se varmistaa johdonmukaisemman, laadukkaamman ja yhdenmukaisemman datan. Pankit hyötyvät etenkin siitä, että niiden ei enää tarvitse täyttää monen eri aiheen mallipohjia useaan eri otteeseen. Lisäksi pankit säästävät kustannuksissa jakamalla ja keskittämällä prosessia.”

BearingPoint- instituutti keskusteli myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EVLEV:n valvonta- ja operaatiopäällikön Patrick Hoedjesin kanssa siitä, kuinka eurooppalaisten vakuutusyhtiöiden ja pankkien raportointijärjestelmää päivitetään datasyötteeseen perustuvaan datamalliin, joka muistuttaa Itävallassa kokeilussa olevaa mallia. Patrick Hoedjes: ”Uskon löytävämme keskitien. Itävaltalainen malli menee pidemmälle, sillä se on integroitu yhteen ainoaan instituutioon. Yksityinen sektori on aina vapaa tekemään tämän tyyppisen aloitteen, mutta vaarana on, että valvonta kärsii jonkin verran. Uskon, että raportointivaatimukset tulevat lopulta muistuttamaan datakuutiota, vaikkakin jää nähtäväksi, miten se käytännössä toimii.”

Tutkimuksen laatijat korostavat, että vaikka harmonisoinnin ja standardisoinnin lisääntyminen Euroopan rahoituspalvelusektorilla on merkittävä askel oikeaan suuntaan, finanssisektori hukkuu edelleen vanhanaikaisen metodologian mukaiseen mikrosääntelyyn.

Jürgen Lux, Partner Financial Services BearingPointilla ja yksi tutkimuksen laatijoista kommentoi: ”On oikein, että valvontaviranomaisten olisi kyettävä vaatimaan dataa entistä tiheämpään tahtiin ja entistä yksityiskohtaisemmalla tasolla niiltä organisaatioilta, jotka voivat aiheuttaa systeemistä riskiä, mutta nykyisestä raportointijärjestelmästä on tulossa liian kallis ja aikaa vievä pankeille ja vakuutusyhtiöille.”

Maciej Piechocki, Rahoitusalan partneri ja yksi tutkimuksen laatijoista lisää: ”Valvojien ja valvottavien on jatkossa sovittava järkevästä ’rajalinjasta’ raportointidatan toimituksessa, jotta raportoinnista aiheutuvat rasitteet vähentyvät samalla, kun datan läpinäkyvyys kohenee.”

 

Press contact

Anna Lindholtz
Marketing & Public Relations
Tel. +46 733 211 652

 

 

More press releases