Suomalaiset elävät digitaalisten palveluiden kanssa eri todellisuuksissa. Tämä on lokakuussa julkaistusta Suomen julkisen sektorin Digimenestyjät 2020 -tutkimuksesta väistämättä vedettävä johtopäätös. Tutkimuksen mukaan osassa maata digipalvelut toimivat erinomaisesti samalla, kun toisten palveluiden osalta kärsitään vanhanaikaisista, vaikeasti käytettävistä tai kokonaan puuttuvista ratkaisuista. Miten eriarvoistava kuilu saadaan kurottua umpeen?

Lokakuun 2019 lopussa julkaistu Digimenestyjät 2020 -tutkimuksemme arvioi ensimmäistä kertaa seitsenvuotisen historiansa aikana Suomen julkisen sektorin digitaalista osaamista ja tilaa. Aiemmin yksityisen sektorin digipalveluihin keskittynyt, Euroopan laajuisenkin vertailun mahdollistanut Digimenestyjät keskittyi tänä vuonna julkisen sektorin organisaatioihin: kaupunkeihin, sairaanhoitopiireihin, julkisen liikenteen toimijoihin sekä koko maan kattaviin valtion organisaatioihin. Yhteensä 42 yhteiskunnallisesti merkittävää organisaatiota arvioitiin viidellä objektiivisella digitaalisella ulottuvuudella, joiden tarkempi tarkastelu paljastaa, että organisaatioiden välillä on merkittäviä eroja perusasioissakin. 

Tutkimuksen tulokset on avattu laajemmin tulosjulkaisussa, mutta yksi tutkimuksemme keskeisimpiä havaintoja on julkisen sektorin organisaatioiden digitaalisten kyvykkyyksien polarisaatio: tutkimuksen kärki- ja häntäpää ovat kaukana toisistaan, mikä heijastuu näiden organisaatioiden tarjoamien digitaalisten palveluiden laatuun. Digitaalinen polarisaatio näkyy myös tarkastelemissamme toimialoissa: esimerkiksi kaupungit ovat selkeästi edellä heikommin menestyneihin toimialoihin verrattuna. Sote-uudistuksen ympäröimillä sairaanhoitopiireillä on huomattaa hyödyntämätöntä potentiaalia digitaalisten kanavien ja palvelujen kehittämisessä. Toisaalta myös toimialojen sisällä on merkittäviä eroja digitaalisessa kypsyydessä. 

Suomalaiset elävät digitaalisten palveluiden kanssa eri todellisuuksissa, ja jokaista erinomaisesti toimivaa digipalvelua kohti tuntuu vielä löytyvän kourallinen vanhanaikaisia tai vaikeasti käytettäviä digikyhäelmiä. Digitalisaation merkitys ja potentiaali tiedostetaan kuitenkin hyvin pitkin maata, ja nopealle digiloikalle on rakennettu hyvät edellytykset. 

Miten siis tekisimme Suomesta digitalisaation kärkimaan? 

Tulevassa blogisarjassa esittelemme mielestämme kolme alihyödynnettyä käytäntöä, joilla muutos saadaan kiritettyä vauhdikkaaseen alkuun. 

1. Tahtotilasta tuloksiin 
2. Vauhtia yhteisponnistuksella 
3. Asiakas mukaan onnistumiseen 

Seuraa blogiamme lähiviikkoina lukeaksesi lisää näistä keinoista! 

Author: 

Emma Mieskonen,  Business Consultant, BearingPoint

Toggle master download
Toggle search
Toggle location