Maailma on valtavan haasteen edessä. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin allekirjoittaneiden maiden tavoitteeksi kasvihuonepäästöjen vähentäminen 80 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan joidenkin kauppareittien liikenteen uskotaan viisinkertaistuvan, ja tällä hetkellä jopa neljännes EU:n alueen kasvihuonepäästöistä syntyy kuljetuksista. Onkin odotettavissa, että viranomaisvaatimukset tulevat kovenemaan merkittävästi tulevina vuosina, jotta päästövähennystavoitteista pystytään pitämään kiinni.

Yritysten päästövähennyksiin kohdistuvat paineet kiristyvät koko ajan paitsi viranomaissääntelyn takia, myös asiakkaiden, osakkeenomistajien, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien vastuullisuusodotusten kasvaessa. Yrityksiltä odotetaan yhä vaikuttavampia tekoja ilmastonmuutokseen liitettävillä osa-alueilla, ennen kaikkea kasvihuonepäästöjen kuriin saamisessa. Tässä yritysten rooli on erityisen merkittävä – ei pelkästään suorina toimijoina, vaan myös esimerkkeinä kotitalouksille ja valtioille.

Päästökaupan piiriin kuuluvan teollisuuden vastuulla on hieman alle puolet Suomen kokonaispäästöistä. Odotukset juuri teollisuusyrityksiä kohtaan ovatkin Suomessa erityisen suuret.

Uutta kilpailuetua tarjolla liiketoimintaa vastuullisemmaksi uudistamalla

Ihmisten tietoisuus ympäristöasioista kasvaa jatkuvasti mediahuomion lisääntyessä. Samalla vaatimukset aktiivisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi ilmastonmuutoksen hidastamiseksi käyvät äänekkäämmiksi.

Kasvava tietoisuus ohjaa myös entistä voimakkaammin niin kuluttajien kuin yritysten ostokäyttäytymistä. Jos tarjolla on vastuullinen ja ei-vastuullinen vaihtoehto samasta tuotteesta tai palvelusta, äänestävät ostajat lompakollaan yhä useammin vastuullisen vaihtoehdon puolesta. Tämän kehityksen pysähtyminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä.

Kasvihuonepäästöjen rajoittamisessa on kyse koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisestä asiasta, mutta sen liiketoiminnallistakaan merkitystä ei voi väheksyä. Teollisuusyrityksille on tämän kehityksen myötä tarjolla poikkeuksellisen suuri tilaisuus rakentaa uudenlaista kilpailuetua. Kääntäen: kestämättömistä liiketoiminnan muodoista ja toimintamalleista kiinni pitäminen voi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kostautua ostavan yleisön torjuntareaktiona.

Tästä huolimatta Sitran joulukuussa 2019 teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 18 % suomalaisista teollisuusyrityksistä pitää hiilineutraaliutta sekä vähähiilisiä tuotteita ja ratkaisuja strategisesti tärkeinä kilpailukyvyn lähteinä.

Vaikka kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteiden näkökulmasta luku onkin huolestuttavan alhainen, tarjoaa nykytilanne toisaalta edelläkävijäyrityksille mahdollisuuden saavuttaa kilpailuedun hitaammin reagoiviin kilpailijoihin nähden. Riittävän varhaisessa vaiheessa tehdyt investoinnit päästövähennyksiin ja vastuullisempaan toimintatapaan paitsi tekevät pesäeroa kilpailijoihin, myös takaavat tuotteiden kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä.

Vasta neljäsosa suomalaisista teollisuusyrityksistä on herännyt päästöjensä mittaamiseen

Panostukset vastuullisuuteen ovat panostusta tulevaisuuteen. Ja mitä nopeammin toimenpiteisiin ryhtyy, sitä varmemmin vastuullisemmasta liiketoimintamallista voi saavuttaa kilpailuetua.

Nykytilan mahdollisimman tarkka ymmärtäminen on kriittistä, silloin kun ympäristövastuullisuudesta halutaan tehdä yrityksen kilpailuetu. Päästöjen vähentäminen on teollisuusyritysten kohdalla avainroolissa – kuitenkin hiilijalanjäljen mittaaminen on toistaiseksi yllättävän suuri haaste yrityksille niin Suomessa kuin muualla.

Sitran tutkimuksen mukaan suomalaisista teollisuusyrityksistä vain 25 % mittaa päästöjään tällä hetkellä. Jotta yritykset voivat ryhtyä vaikuttaviin toimenpiteisiin päästövähennysten aikaansaamiseksi, niillä tulee luonnollisesti olla käytössään tarkkaa tietoa päästöjalanjälkensä nykytilanteesta sekä sen laajuuteen vaikuttavista tekijöistä. Mitä mittaat, sitä voit muuttaa.

Valtaosalta teollisuusyrityksistä tarvittava tieto kuitenkin puuttuu kokonaan tai siinä on aukkoja. Vaikka yritys tuntisi esimerkiksi tuotantolaitostensa päästöt hyvin, sillä ei välttämättä ole kokonaiskuvaa päästöjalanjäljestään. Esimerkiksi logistiikkaketju tai raaka-ainekuljetukset on vain harvoin otettu laskelmissa huomioon.

Haasteen kokonaisvaltaisen päästömittariston rakentamisessa voi muodostaa käytössä olevien mittaus- ja laskentatyökalujen rajallisuus. Tilanne on kuitenkin tältä osin muuttumassa parempaan suuntaan: entistä tarkempia ja kattavampia työkaluja alkaa olla tarjolla, mikä mahdollistaa päästölaskennan yritys-, prosessi- ja tuotetasoilla, huomioiden niin suorat, epäsuorat kuin välillisetkin päästöt. 

Nopeus on valttia myös muutoksessa vastuullisempaan toimintatapaan

Toiminnan muuntaminen päästötavoitteita palvelevaan suuntaan voi olla monelle yritykselle suuri haaste, mutta kuten totesimme aiemmin, siinä voi piillä merkittävä kilpailuedun lähde. Sen realisoiminen vaatii kuitenkin sekä tarkempaa tietoa että läpinäkyvyyttä päästöjen osalta ja ennen kaikkea läpinäkyvyyden monipuolista hyödyntämistä.

Hidastelu ei kannata, kun vastuullisempaan toimintatapaan siirtyminen on markkinoiden vaatimusten muuttuessa joka tapauksessa väistämättä edessä. Tässäkin asiassa nopeat syövät hitaat.

Jos teollisuusyritys tyytyy noudattamaan vain vähimmäisvaatimuksia päästövähennysten suhteen, jahtaa se jatkuvasti vain omaa häntäänsä. Liiketoiminnan näkökulmasta tämä skenaario johtaa parhaimmillaankin vain kilpailukyvyn säilyttämiseen. Jos yritys sen sijaan ottaa tavoitteekseen ylittää siihen kohdistuvat odotukset, voi vastuullisuudesta muodostaa ajan myötä yhä vahvemmaksi kehittyvän kilpailuedun.

Toggle search
Toggle location