Tilastojen valossa Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätys hoidetaan keskimäärin heikommin kuin muualla EU:ssa. Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa varhaisvaroitusraportit1 maille, joiden osalta jätedirektiivin mukaisten tavoitteiden saavuttaminen ei näytä todennäköiseltä. Myös Suomi lukeutui niihin EU-maihin, jotka eivät raportin mukaan näyttäisi pääsevän vuodelle 2025 asetettuun 55 prosentin yhdyskuntajätteen2 kierrätystavoitteeseen. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on viimeisen viiden vuoden ajan ollut Suomessa noin 40 prosentissa, jonka ohella myös jätemäärät ovat kasvaneet. 

Suomen osalta myönteisinä kehityssuuntina voidaan raportin tulosten perusteella nähdä pakkausjätteiden 65 prosentin yleisen kierrätystavoitteen saavuttaminen. Kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrä on myös vähentynyt 0,5 prosenttiin, joka on reilusti alle vuodelle 2035 asetetun 10 prosentin tavoitteen. Materiaalikohtaisessa tarkastelussa muovipakkausten osalta  kierrätystavoitteeseen on vielä matkaa. Kokonaisuudessaan yhdyskuntajätteen kierrättämisessä onkin raportin tulosten perusteella vielä parantamisen varaa. 

Suomessa LADEC (Lahden seudun kehitys) on yhdessä LAB ammattikorkeakoulun kanssa päättänyt tarttua kierrätystavoitteisiin liiketoimintalähtöisesti käynnistämällä Jätti-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää alihyödynnettyjen yhdyskuntajätevirtojen hyödyntämis- ja liiketoimintamahdollisuuksia, liitännäisiä arvoketjuja sekä pilotoida korkean jalostusarvon tuotteita. Projektissa keskitytään jätevirroista muoviin, huonekaluihin sekä huonekalutekstiileihin ja siinä toteutuu esimerkillisesti kiertotalouden hyödyntäminen, jossa organisaatiorajat ylittävässä ekosysteemissä yhdistyvät raaka-aineiden tuottajat, kierrätysorganisaatiot, teknologiakehittäjät ja raaka-aineiden hyödyntäjät.  Päijät-Häme edelläkävijänä jätehuollon ja kierrätysraaka-aineiden hyödyntämisessä tarjoaa myös kierrätysliiketoiminnan kehittämiselle erinomaisen toimintaympäristön. Lahden jätehuollosta vastaavan Salpakierron mukaan toimialueella hyödynnetään 99 % yhdyskuntajätteestä. Toimialueen kierrätysaste on 46 % ja energiana hyödynnetään 52 % asumisen jätteistä.  

BearingPoint toteutti kevään 2023 aikana Jätti-hankkeeseen liittyvän esiselvityksen. Esiselvityksen avulla LADEC ja hankkeen ohjausryhmä sai perusteellisen kokonaiskuvan tarkasteltujen jätevirtojen kysynnästä, kierrätysteknologioiden kehitysnäkymistä sekä jätevirtojen hyödyntämiseen liittyvistä ajureista Euroopassa. Selvitys keskittyi huonekaluihin ja niihin liittyviin tekstiilien jätevirtojen hyödyntämiseen, jotka ovat selkeästi alihyödynnettyjä haastavan kierrätyksen takia, sekä muoviin, jossa ollaan jo kehityksessä pidemmällä.  

Selvitys kokonaisuudessaan antoi meille hyvin kattavat lähtötiedot, jotta voimme edetä projektin seuraaviin vaiheisiin. Haluamme projektin aikana viedä liiketoimintaidean aina pilotointiin asti. Teemme parhaillaan lisää taustaselvityksiä ja tänä vuonna marraskuussa päätämme, mihin jätevirtaan keskitymme ja mistä lähdemme tekemään pilotoitavaa tuotetta.

Piia Sydänmaa, liiketoimintakehittäjä ja Jätti-hankkeen projektipäällikkö

Monessa kiertotalouteen liittyvässä kehitystyössä Suomen markkinat ovat hyvä alusta pilotointikohteelle. Tavoite tässä projektissa on kuitenkin juurruttaa liiketoiminta alueellisesti.

Jukka Selin, kiertotalouden asiantuntija, Jätti-hanke

Selvityksen aikana kävi ilmi, että kiertotalouden liiketoimintamalleja ja kierrätysteknologioita on kehitteillä ympäri Eurooppaa, mutta eri materiaalien, kuten muovin ja puun osalta ollaan vielä hyvin eri kehitysvaiheissa. Kehitystä vauhdittavat kierrätysmateriaalien kysyntä, kun valmistava teollisuus asettaa tavoitteita kierrätysmateriaalien hyödyntämiselle ja kuluttajat asettavat odotuksia tuottajille. Haasteita aiheuttaa kuitenkin erityisesti materiaalien erottelu, kun trendinä on jo jonkin aikaa ollut kulutushyödykkeiden monipuolistuvat materiaaliyhdistelmät. Tuotteiden ekosuunnittelu helpottanee materiaalien erottelua ja kierrättämistä tulevaisuudessa, mutta rinnalle tarvitaan myös kierrätysosaamista ja kehittynyttä teknologiaa. Esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen yhdistettynä robotiikan kehittymiseen voi helpottaa merkittävästi materiaalien erottelua ja kierrättämistä. Ohjaavana toimintaperiaatteena tulee olla jätehierkian noudattaminen siten, että jätteen syntymistä pyritään ylipäänsä välttämään ja sen sijaan edistämään tuotteiden korjausta ja uudelleenkäyttöä. 

1) Raportin tiedot perustuvat vuoden 2020 tilastoihin.
2) Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää jätettä sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.


Lähteet

Lisätietoja