Yritysten kestävyysraportointia koskeva EU-direktiivi eli CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) astuu voimaan tammikuussa 2025. Direktiivi astuu voimaan porrastetusti ja koskee ensimmäisenä niitä suuryrityksiä, jotka ovat olleet raportointivelvollisia EU:n Non-Financial Reporting Directiven (NFRD) mukaan. Vuodesta 2026 lähtien CSRD:n mukainen raportointi tulee toteuttaa, mikäli kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy: yrityksessä on vähintään 250 työntekijää, liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai tase yli 20 miljoonaa.
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive): EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi, joka korvaa aiemman NFRD-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive)
ESRS (European Sustainability Reporting Standards): EFRAG Project Task Force on European Sustainability Reporting Standards (EFRAG PTF-ESRS) julkaisemat standardit, joiden mukaisesti CSRD:n mukainen raportointi tulee toteuttaa
Kiertotaloudella tarkoitetaan talousjärjestelmää, joka säilyttää tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvon pitkään tehostaen niiden käyttöä tuotannossa ja kulutuksessa. ESRS 5 -standardissa todetaan kiertotalouden keskiössä olevan teknisten ja biologisten resurssien sekä tavaroiden ja materiaalien arvon ylläpitäminen ja maksimointi sellaisen järjestelmän kautta, joka tukee kestävyyttä (durability), uudelleenkäyttöä (re-use), kunnostusta (refurbishment), uudelleenvalmistusta (remanufacturing), kierrätystä (recycling) ja lisäksi ravinteiden kiertoa (nutrient cycling).
sekä lisäksi:
E5-standardin ensimmäiset tiedonantovaatimukset käsittävät siis toimintaperiaatteet, toimet ja resurssit sekä tavoitteet resurssien käytön ja kiertotalouden osalta. E5-1 tiedonantovaatimuksen tavoitteena on saada tietoa toimintaperiaatteista, jotka yrityksessä on käytössä resurssien käytön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa. E5-2 tiedonantovaatimuksen tavoitteena on osoittaa konkreettiset toimet, joita yrityksillä on kiertotalouden suhteen sekä näiden toimien osalta käytössä olevat resurssit. E5-3 tiedonantovaatimuksen tavoitteena on saada ymmärrys yrityksen asettamista tavoitteista, jotka tukevat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteiden toteutumista sekä olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamista.
Resurssien sisäänvirtauksilla tarkoitetaan niitä materiaaleja tai raaka-aineita, joita yritys hyödyntää omassa toiminnassaan. E5-4 tiedonantovaatimuksen tavoitteena on saada käsitys siitä, miten yritys hyödyntää erilaisia resursseja ja materiaaleja omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan ulottuen myös arvoketjun alkupäähän.
Resurssien ulosvirtauksilla viitataan sen sijaan toiminnan fyysisiin tuotoksiin: materiaaleihin, tuotteisiin ja jätteisiin. E5-5 tiedonantovaatimuksen tavoitteena on saada ensinnäkin käsitys siitä, miten yritys toteuttaa kiertotaloutta suunnittelemalla tuotteensa ja materiaalinsa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti sekä lisäämällä tai maksimoimalla toiminnasta syntyvien tuotteiden, materiaalien ja jätteen pysymistä kierrossa. Raportointivaatimuksen toisena tavoitteena on saada tietoa yrityksen strategiasta jätteiden vähentämisessä ja jätehuollossa. E5-5 sisältää myös numeerisia raportointivaatimuksia mm. jätteen kokonaismääristä.
Kuten useiden muiden direktiiviin sisältyvien kestävyysteemojen kohdalla, myös resurssien hyödyntämisen ja kiertotalouden osalta yritysten tulee E5-6 tiedonantovaatimuksen mukaisesti raportoida kiertotalouteen ja resurssien hyödyntämiseen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset.
Monitahoiset raportointivaatimukset voivat tuntua työläiltä ja keskittyminen saattaakin siirtyä liiketoiminnan kehittämisestä raportointivelvoitteiden täyttämiseen. Kiertotalouden periaatteet huomioiva raportointi on kuitenkin helpompaa niille yrityksille, joissa kiertotalouden periaatteet ovat jo liiketoiminnan keskiössä. Tällaisille yrityksille kiertotalous on ennen kaikkea taloudellinen mahdollisuus ja kilpailuetu. Esimerkiksi materiaalien uudelleenkäyttö tuotannossa vähentää materiaaliriippuvuuksia sekä yrityksen riippuvuutta volatiileista markkinoista ja hinnoista. Tällä voidaan nähdä olevan suoria vaikutuksia kustannusrakenteeseen ja riskien hallintaan. Toisena esimerkkinä kunnostaminen sekä huolto- ja korjaustoiminnot voivat tuoda täysin uutta liiketoimintaa yritykselle, joka on aiemmin keskittynyt vain tuotteiden myymiseen. Kumppanuuksien ja ekosysteemien kautta myös tuotannon sivuvirtojen tuotteistaminen ja myyminen kasvattaa liiketoimintaa ja avaa uusia markkinoita. Menestyksekkäitä esimerkkejä kiertotalouden periaatteet huomioivasta liiketoiminnasta on jo löydettävissä useita. Näitä menestystarinoita yhdistää etenkin selkeä kiertotalouden strategia mittareineen, arvoketjun mahdollisimman syvä tuntemus sekä ESG-datan hallinta.
BearingPoint tarjoaa asiakkailleen tukea uuden kiertotalousliiketoiminnan kehittämisessä ja kiertotalousperiaatteiden sisällyttämisessä osaksi yrityksen liiketoimintaa ja strategiaa. Toteutamme kypsyysanalyysejä yritysten liiketoiminnasta ja liiketoimintaprosesseista suhteessa kiertotaloustavoitteiden asettamiseen. Meiltä löytyy myös asiantuntijuutta laajamittaisista markkina-analyyseistä kiertotalouden osalta, jotka tukevat siirtymistä kiertotalouteen, kiertotalouden liiketoimintamallien tunnistamista ja kehittämistä tai tuotteiden kierron parantamista. Lisäksi olemme tehneet lukuisia tiekarttoja ja toimintasuunnitelmia kiertotalouden liiketoimintaratkaisujen kehittämiseksi nykytilasta kohti tavoitetilaa mukaan lukien kiertotalouden ekosysteemit ja kumppanuusstrategiat.