Kestävyysraportointidirektiivi, CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), lisää painetta vastata vastuullisuuteen liittyviin vaatimuksiin. Raportointivelvoitteeseen valmistautuvissa yrityksissä ymmärretään nopeasti, että tiukentuvat vaatimukset velvoittavat täysin uudella tavalla koko organisaation osallistumaan vastuullisuustyöhön. Monissa yrityksissä vastuullisuusraportointi on ollut yksittäisten henkilöiden tai pienten tiimien käsissä. Nyt uudet vaatimukset pakottavat yritykset pohtimaan entistä tarkemmin vastuullisuuteen liittyvää resursointia, kyvykkyyksiä ja käytäntöjä sekä kyseenalaistamaan, toimiiko entinen toimintamalli enää tulevassa vastuullisuuskentässä. Kiristyvät vaatimukset pakottavat tarkastelemaan organisoitumista sekä yrityksen sisällä että sen arvoketjuissa.
Tässä blogiartikkelissa käsittelemme erityisesti päästöjen raportointia, joka on yksi keskeisimmistä vastuullisuusraportoinnin osa-alueista. Tarkastelemme päästödatan keräämiseen liittyviä rooleja ja tuomme esiin keinoja, jotka helpottavat päästöjen laskemista, kun huomioon on otettava yrityksen koko arvoketju.
Organisaation sisäinen järjestäytyminen on päästölaskennan A ja O
CSRD:n mukainen päästöraportointi vaatii laajaa osallistamista yrityksen sisällä. Vastuullisuustiimin tehtävänä on johtaa prosessia, tarjota asiantuntijatukea ja valvoa, että raportti vastaa asetettuja standardeja. Taloushallinnon tulee toimia tiiviissä yhteistyössä vastuullisuustiimin kanssa, jotta talouden ja vastuullisuuden tiedot saadaan kytkettyä toisiinsa. Samalla on muistettava, että talousraportoinnin asiantuntijoilla on usein vastuullisuusasiantuntijoita vankempi raportointitausta ja näin he voivat siirtää hyviä oppeja ja käytänteitä myös vastuullisuusasiantuntijoille. Joskus voikin olla helpompaa kouluttaa kontrollerista päästölaskennan asiantuntija vastuullisuustiimin jäsenen sijaan. Varsinaiseen datan keräämisen tarvitaan yhteistyötä muun muassa tuotannon, hankinnan, logistiikan ja riskien hallinnan asiantuntijoiden kanssa. IT-ratkaisuasiantuntijat toimittavat tiedot IT- päästöistä, ja auttavat ennen kaikkea rakentamaan päästölaskentaan ja -raportointiin tarvittavan infrastruktuurin. Myynti- ja markkinointitiimit yhdessä tuotekehityksen kanssa tukevat arvoketjun loppupään päästöjen arviointia. Markkinointifunktiolla on myös tärkeä rooli raportin ulkoasun viimeistelyssä, viestinnän kirkastamisessa ja julkaisussa. Samalla myynnin- ja markkinoinnin odotetaan tuovan jatkuvasti tietoa asiakkaiden odotuksista päästöjen ja päästöraportoinnin suhteen. Käytännössä hyvin harva yrityksen funktio pääsee jatkossa “pakoon” päästöraportointia ja viimeistään päästöjen vähentämisessä on kaikkien kannettava kortensa kekoon.
Jotta päästöjen laskenta ja raportointi saadaan sujumaan mahdollisimman kivuttomasti, on tärkeää tehdä toiminnasta mahdollisimman koordinoitua ja läpinäkyvää. Yritys pystyy sisäisillä toimillaan vaikuttamaan pitkälti siihen, kuinka uudet raportointivaatimukset otetaan vastaan ja kuinka paljon harmaita hiuksia vaatimusten täyttäminen saa aikaan. Verrattain yksinkertaisilla keinoilla voi raportoinnista tehdä huomattavasti helpompaa. Alla on kuvattu muutamia perusprinsiippejä, jotka helpottavat yritysten arkea toimialasta riippumatta.
Yrityksessä tulisi olla yksi selkeästi nimetty henkilö, joka johtaa päästölaskentaa ja -raportointia. Vastaavat kontaktipisteet tulisi luoda kullekin osastolle päästöihin liittyen. Nimetyt henkilöt eivät ole yksin vastuussa laskennan ja raportoinnin toteutuksesta, mutta heillä tulee olla kokonaiskuva ja ote oman vastuualueensa päästöistä ja työn etenemisestä.
CSRD:n vaatimusten mukaisen päästölaskennan ja -raportoinnin kohdalla lähes koko organisaatio on uuden edessä. Näin ollen päästölaskentaan osallistuvat henkilöt tulee kouluttaa heidän taustansa huomioiden. Koulutustarpeet voivat olla keskenään erilaisia. Esimerkiksi vastuullisuustiimin jäsenet todennäköisesti tuntevat päästöteeman parhaiten, mutta eivät välttämättä ole kokeneita virallisessa raportoinnissa. Taloushallinnon osalta tilanne on usein juuri päinvastoin. Hankinta puolestaan tuntee usein päästöjä synnyttävän toimijan tai tuotteen perusteellisesti, mutta muuta osaamista on syytä täydentää. Mikäli kouluttajia tai aikaa koulutukselle ei ole, voi yritys palkata joko uusia työntekijöitä tai ulkopuolisia konsultteja tarpeita täyttämään.
Kun osallistujajoukko on suuri ja asia uusi, nousee kysymyksiä todennäköisesti jatkuvasti esiin. Yleisimpien kysymysten taklaamiseksi ja yhteisen suunnan ja toimintatapojen määrittämiseksi on suositeltavaa laatia sisäinen käsikirja päästölaskentaan. Käsikirjassa tulisi esittää selkeästi vähintään päästölaskennan ja -raportoinnin tavoitteet ja mittarit, roolitus, laskennan ja raportoinnin perusteet, keskeisimpien käsitteiden määritelmät ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Käsikirja tuo läpinäkyvyyttä raportointityöstä koko organisaatiolle ja sen sidosryhmille sekä helpottaa päästöjen laskentaan ja raportointiin osallistuvien arkea.
Kaksoisolennaisuusanalyysi määrittelee asiat, joita mitataan ja seurataan päästöjen osalta ja mahdollistaa näin yrityksen keskittymisen ja ajankäytön olennaisimpiin päästöihin. Vastuullisuus- ja talousammattilaisten on tärkeää muodostaa yhteinen ymmärrys olennaisimmista päästölähteistä, jotta arviointi tehdään kaksien linssien kautta ja raportointi on johdonmukaista taloudellisen raportoinnin kanssa.
Raportoinnin jatkuvan kehittämisen kannalta runsas sisäinen tiedon jakaminen on olennaisessa roolissa, jotta ongelmia voidaan korjata ja prosesseja parantaa. Toimintatapojen kehittämisen lisäksi on myös syytä vuosittain avoimesti keskustella ja tarkistaa aiemmin tehtyjä arvioita ja oletuksia, yksikkömuunnoksia ja päästökertoimia tiedon laadun sekä jäljitettävyyden parantamiseksi erityisesti Scope 3 -päästöjen osalta. Kun organisaation sisällä eri aihealueiden ammattilaiset työskentelevät yhdessä sujuvasti kommunikoiden, voidaan toisaalta laatia laadukkaita raportteja, mutta ennen kaikkea kehittää uskottavia päästövähennyssuunnitelmia ja saada aikaan näyttäviä tuloksia raporttien sivuille.
Hallituksen keskuudestaan valitsemat tarkastusvaliokunnan jäsenet on syytä pitää kartalla päästölaskennan ja -raportoinnin edistymisestä sekä erityisesti olennaisuusanalyysin johtopäätöksistä. Näin varmistutaan siltä, että varsinaisessa tarkastuksessa suurempiin haasteisiin ei enää törmätä.
Kolme keinoa onnistua arvoketjujen päästölaskennassa
Scope 3 -päästöjen laskeminen on usein yrityksille päästölaskennan vaikein pala. Katseet joudutaan kääntämään omien seinien ulkopuolelle, jopa valtamerten taa. Toimittajia ja asiakkaita voi olla parhaimmillaan tai pahimmillaan tuhansia. Tier 1 ja viimeistään Tier 2 jälkeen näkymä ketjun päähän alkaa hämärtymään. Kun jo toimittajien nimeäminen tuottaa haasteita niin miten ihmeessä saada päästötiedot koko arvoverkostosta kasaan? Saatikka säännöllisesti, luotettavasti ja vertailukelpoisesti? Hikikarpalot alkavat nousta kokeneemmankin laskijan otsalle.
Tuskaa voi helpottaa kolmea ohjenuoraa noudattamalla.
Keskity olennaiseen
Vastuullisuusraportoinnin ja päästölaskennan kulmakivenä toimii olennaisuusperiaate. Se tarkoittaa sitä, että yritysten tulee päästölaskennassaan keskittää resurssinsa ensisijaisesti merkittävimpien päästövirtojen raportointiin. Tästä syystä olennaisuusanalyysin toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää tehdä ennen kuin päästöjä lähdetään perusteellisemmin laskemaan. Osto- ja myyntianalyysien tarkastelu on hyvä tapa lähteä liikkeelle, sillä suurimmat päästöt sijaitsevat usein siellä missä suurimmat tavaravirratkin. Toki silmät on pidettävä auki myös päästöintensiivisten poikkeusten varalta.
Luo yhteistyömallit
Kun keskeisimmät arvoketjut on tunnistettu, on luotava toimivat yhteistyömallit. Yhteistyötä on syytä tiivistää erityisesti yritysten suorien toimittajien tai asiakkaiden kanssa. Seuraaville tasoille ketjussa mentäessä tulee valvoa, että laskentavaatimukset siirtyvät yrityksen itsensä, toimittajan tai asiakkaan toimesta ketjussa eteenpäin. Yhteistyötä helpottaa huomattavasti, jos jo toimittajavalinnoissa on otettu huomioon toimittajan riittävät päästöraportoinnin kyvykkyydet. Mikäli kyvykkyyksissä on puutteita, on toimittajaa syytä ohjata ja tukea haluttuun suuntaan. Ohjauksen osalta on syytä kirjata auki missä muodossa, minne ja milloin päästötiedot halutaan, jotta raportointi on sujuvaa ja standardien mukaista.
Hyödynnä työkaluja
Lopulta tarvitaan vielä tekninen toteutus eli päästödatan keräämistä tukeva infrastruktuuri ja työkalut. Markkinoilta löytyy jo sen verran hyvin valmiita päästödatan jakamiseen ja yhteistyön mahdollistamiseen kehitettyjä alustoja, että harva ryhtyy sellaista enää itse rakentamaan. Esimerkkinä tällaisesta valmiista vaihtoehdosta toimii SAP:n Sustainability Data Exchange -alusta.
Järjestämme yhdessä SAP:n kanssa webinaarin, jossa käsittelemme tarkemmin päästölaskentaa ja esittelemme Sustainability Footprint Management -päästölaskentatyökalun kyvykkyyksiä vastata päästölaskennan alati kasvaviin vaatimuksiin. Tule mukaan webinaariin kuulemaan päästölaskennan asiantuntijoitamme!
Ilmoittaudu mukaan
Lähteitä:
Lisätietoja aiheesta:
Pilvi Lehtinen
Senior Business Consultant, BearingPoint Finland
Kirjoittajat:
Antti Kummunmäki, Business Consultant
Onni Hytti, Business Analyst
Pilvi Lehtinen, Senior Business Consultant