BearingPointin vuonna 2022 tekemän tutkimuksen perusteella 98 % vastaajista näkee hankinnan yhtenä kriittisimmistä toiminnoista yrityksen vastuullisuuden parantamisessa. Samaan aikaan kun velvoitteet kiristyvät ja asiakkaiden odotukset kasvavat, hankintajohtajien mukaan yritysten muutoksen nopeutta jarruttavat läpinäkyvyyden ja tuen puute, sekä haasteet toteuttaa siirtymää kohti vastuullisempaa toimitusketjua.  

Kansainvälisesti hankinnan rooli on viime vuosien aikana kehittynyt avainasemaan vastuullisuuden parantamisessa suoran toimittajaverkoston yhteistyön myötä. Suomessa monessa yrityksessä hankinnan rooli ja prioriteetit ovat kuitenkin edelleen keskittyneet pääasiassa kulujen ja hankintaportfolion optimoimiseen. Yksi selittävä tekijä on, että toimitusketjun vastuullisuus on kompleksi haaste ja sen parantaminen vaatii paljon resursseja sitouttamaan niin sisäiset kuin ulkoiset sidosryhmät kehittämiseen. 

EU:ssa viimeistelyä vaille valmis yritysvastuulaki (CSDDD, kts. infolaatikko artikkelin lopussa) ja sen tuoma yritysten arvoketjuihin ulottuva huolellisuusvelvoite korostavat hankinnan ja toimitusketjun roolia. Vaikka EU-tasolla yritysvastuulaista ei päästäisikään sopuun, esimerkiksi Saksassa jo voimassa oleva toimitusketjujen huolellisuusvelvoite (Lieferkettensorgfaltspflichtengesetz, LkSG) on suunnannäyttäjä vastuullisuuslainsäädännön kehitykselle. 

Mahdollisuus kehitykseen 

Vastuullisuuden huolellisuusvelvoitteet tuovat hankintaorganisaatioille täysin uusia haasteita, mutta samalla tuovat myös mahdollisuuksia kehittää hankinnan prosesseja uudelle tasolle. Vaatimus siitä, että yritys varmistaa koko toimittajaverkoston, myös n-tier toimittajat, noudattavan lakien asettamia vaatimuksia on suuri muutos. Huomioitavaa on myös, että vaikka yritys ei itse olisi suoraan huolellisuusvelvoitteiden vaikutusten piirissä, välillinen vaikutus arvoketjujen kautta voi olla huomattava. 

Hankinnan tulee tunnistaa asetettujen kriteerien mukaisesti merkittävimmät toimittajat, mutta myös tarkastaa perusteellisesti niiden täyttävän laissa asetetut vaatimukset. Yritysten nykyiset prosessit eivät todennäköisesti tue täysin asetettuja vaateita. Näin ollen vaaditaan vähintäänkin nykyisten prosessien ja työkalujen arviointeja toimittajien arvioinnin ja laajemman riskinarvioinnin mahdollistamiseksi. Prosessit ja työkalut korostuvat varsinkin:  

1)

Korvaavien ja uusien tuotteiden ja palveluiden hankinnassa, kun hankinnan tulee kartoittaa useamman toimittajan osalta direktiivin vaatimusten täyttyminen 

2)

Toimitusketjun riskitekijöiden jatkuvan seurannan ja valvonnan osalta

Vaikka toimittajahallinta on ollut osa strategisen hankinnan roolia, sen merkityksellisyys ja monimutkaisuus kasvaa huolellisuusvelvoitteiden myötä. Läpinäkyvyyden tulee ottaa suuri harppaus, koska yritysten tulee selvittää ostettujen hyödykkeiden alkuperä, niiden tuotantotavat ja ESG-vaikutukset. Tämä asettaa erityisiä haasteita yrityksille, joiden toimitusketjut ovat pitkiä ja ulottuvat esimerkiksi maihin, joissa tiedonkeruu toimitusketjuista on puutteellista.

BearingPoint järjestää aiheesta aamiastilaisuuden 29.2. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä

CSDDD

Yritysvastuulaki on alustavasti hyväksytty EU-direktiivi1, jolla pyritään parantamaan ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelua EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Direktiivin soveltamisalaan kuuluville yrityksille asetetaan huolellisuusvelvoitteita niiden arvoketjuissa. Tämän myötä yritysten on lanseerattava käytännöt, joilla ne tunnistavat, arvioivat, ehkäisevät, lieventävät, pysäyttävät ja korjaavat kielteisiä vaikutuksia, joita yrityksillä ja niiden tuotantoketjun alkupäässä ja loppupäässä toimivilla kumppaneilla voi olla.2 Vaatimusten noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä taloudellisia sanktioita.  

Direktiivillä on merkittäviä vaikutuksia yritysten toimitusketjuihin, kuten:  

  • Miten tunnistaa, arvioida ja priorisoida toimitusketjun riskejä ja mahdollisuuksia?  
  • Miten toteutetaan tehokkaita toimenpiteitä haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi?  
  • Miten (omia ja toimittajien) due diligence -prosesseja ja -tuloksia seurataan, raportoidaan ja miten niistä tiedotetaan?  
  • Miten tehdä yhteistyötä toimittajien, asiakkaiden, sidosryhmien ja viranomaisten kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi?  

Direktiivin soveltamisalaan katsotaan kuuluvan EU:n alueella perustetut yritykset, joilla on yli 150 miljoonan euron liikevaihto ja yli 500 työntekijää. Tämän lisäksi laajuuteen lisätään yli 40 miljoonan euron liikevaihdon ja yli 250 työntekijän yritykset, jotka toimivat ns. riskitoimialoilla (tekstiiliteollisuus, kaivosteollisuus, maatalous ja ruokateollisuus). Aikataulullisesti direktiivi uskotaan hyväksyttävän virallisesti EU:ssa vielä 2024 kevään aikana, minkä jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa säätää kansalliset lait direktiivin mukaisiksi. Ensimmäisen aallon yrityksiä direktiivi siis koskisi vuodesta 2027 alkaen. 

Direktiivin hyväksynnästä oli tarkoitus äänestää EU-maiden neuvostossa 9.2.2024, mutta käsittely siirrettiin myöhemmäksi jäsenmaissa nousseiden vastustuksen vuoksi3. Järjestämme tapahtuman siitä huolimatta, että direktiiviä ei hyväksyttäisi. Uskomme kansallisten huolellisuusvelvoitteiden lisääntyvän ja esim. Saksassa, Ranskassa ja Norjassa voimassa olevien lakien rinnalle tulevan uusia. Tämä pitää arvoketjujen ESG-riskienhallinnan ja läpinäkyvyyden parantamisen tärkeinä teemoina yritysten toiminnassa.

1) https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2023/12/14/corporate-sustainability-due-diligence-council-and-parliament-strike-deal-to-protect-environment-and-human-rights/   

2) https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20231205IPR15689/corporate-due-diligence-rules-agreed-to-safeguard-human-rights-and-environment   

3) https://www.reuters.com/markets/europe/eu-postpones-decision-proposed-supply-chain-due-diligince-law-2024-02-09/  

Lisätietoa aiheesta

Anssi Panula
Manager, Sustainable Supply Chains
BearingPoint Finland

Tuomas Leppänen
Business Advisor, Sourcing & Procurement
BearingPoint Finland