Yritysten kestävyysraportointia koskeva EU-direktiivi eli CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) astuu voimaan tammikuussa 2025. Direktiivi astuu voimaan porrastetusti ja koskee ensimmäisenä niitä suuryrityksiä, jotka ovat olleet raportointivelvollisia EU:n Non-Financial Reporting Directiven (NFRD) mukaan. Vuodesta 2026 lähtien CSRD:n mukainen raportointi tulee toteuttaa, mikäli kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy: yrityksessä on vähintään 250 työntekijää, liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai tase yli 20 miljoonaa.

Direktiivin voimaantulo tuo mukanaan muutoksia raportoinnin laajuuteen kestävyyden eri osa-alueilla, mutta mitä CSRD tarkoittaa yrityksille juuri päästölaskennan näkökulmasta?


Raportoinnin ja päästölaskennan näkökulmasta olennaisia termejä

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive)

EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi, joka korvaa aiemman NFRD-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive).

ESRS (European Sustainability Reporting Standards) EFRAG Project Task Force on European Sustainability Reporting Standards (EFRAG PTF-ESRS) julkaisemat standardit, joiden mukaisesti CSRD:n mukainen raportointi tulee toteuttaa.
GHG Protocol (Green House Gas Protocol) Yleinen kansainvälinen standardikokoelma hiilijalanjäljen laskentaan​. CSRD:n mukainen päästöjä koskeva raportointi perustuu pitkälti GHG-protokollan standardeihin.
Scope 1 Oman toiminnan niin sanotut suorat päästöt, joita ovat esimerkiksi oma kuljetuskalusto ja tuotannon päästöt.
Scope 2 Ostoenergiaan liittyvät päästöt
Scope 3 Oman toiminnan ulkopuoliset päästöt, eli epäsuorat päästöt. Näihin lukeutuvat esimerkiksi ulkoistettu logistiikka, ostetut tuotteet ja palvelut, liikematkailu sekä myytyjen tuotteiden loppukäyttö​.

ESRS E1 -standardi määrittää kasvihuonepäästöjä koskevan raportoinnin vaatimukset

ESRS E1 -standardi noudattaa GHG-protokollan standardien vaatimuksia.  ESRS E1 -standardin mukaan yritysten tulee ilmoittaa Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -päästöjen lisäksi myös yrityksen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä sekä ilmoitettava kasvihuonekaasuintensiteetti eli kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt liikevaihtoon suhteutettuna.  

Scope 2 -päästöt on laskettava sijainti- ja markkinaperusteisesti. Sijaintiperusteisessa laskennassa päästöt lasketaan sijainnin, eli tiettyjen alueiden keskimääräisiä sähkön päästökertoimia käyttäen. Markkinaperusteisella laskennalla tarkoitetaan päästöjen laskemista energiantuottajien antamilla päästökertoimilla.

Scope 3 -laskennasta tulee pakollista kaikille CSRD:n piiriin kuuluville yrityksille. Yritysten on sisällytettävä kaikki toiminnan kannalta merkittävät päästöluokat laskentaan, ja raportointivaatimukset leikkaavat läpi yrityksen arvoketjun. Etenkin Scope 3 -päästöjen laskemiseen tarvitaan tietoja yhä laajemmin arvoketjun eri kumppaneilta, alihankkijoilta sekä raaka-ainetoimittajilta. Yritykset, joiden koko ei ylitä 750 työntekijää ovat kuitenkin vapautettuja raportoimasta Scope 3 -päästöjä ensimmäisenä raportointivuotena. Raportointiin varautuminen ja raportoinnin edellyttämä päästölaskenta on kuitenkin syytä aloittaa hyvissä ajoin. 

GHG-protokollan standardeissa Scope 3 -päästöt jaetaan viiteentoista eri päästöluokkaan ennen tuotantoa tapahtuvien tai tuotannon jälkeen tapahtuvien päästöjen mukaan. Yrityksen tulee raportoida Scope 3 -päästöt jokaisesta yrityksen prioriteetteihin kuuluvasta päästöluokasta:

 Upstream

1. Ostetut palvelut ja tuotteet
2. Tuotantohyödykkeet
3. Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot
4. Kuljetus ja jakelu
5. Jätteet
6. Liikematkustus
7. Työmatkustus
8. Toimittajaverkostoon vuokratun omaisuuden päästöt

 Downstream

9. Tuotannon loppupään kuljetus ja jakelu
10. Myytyjen tuotteiden prosessointi
11. Myytyjen tuotteiden käyttö
12. Myytyjen tuotteiden loppukäsittely
13. Tuotantoketjun loppupäähän vuokratun omaisuuden päästöt
14. Franchising -toiminta
15. Investoinnit ja sijoitukset

ESRS E1 -standardin laskenta ei pääosin poikkea yleisten päästölaskentastandardien ohjeistuksista. E1-standardin yhtenä keskeisenä tavoitteena on selkeyttää päästölaskennan kannalta olennaiset osa-alueet. Yrityksille, jotka ovat jo aiemmin raportoineet Scope 3 -päästöjä, muutokset eivät ole kovinkaan merkittäviä verrattuna niihin yrityksiin, joissa päästölaskenta ja päästöihin liittyvä raportointi on vielä lähtökuopissa.

Päästölaskennan työkalut tukevat päästövähennystavoitteissa ja raportoinnissa

Systemaattinen datankeruu ja -hallinta tukevat yrityksiä päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ja tehostavat raportointia. Organisaation päästölaskennan kypsyydestä riippuen erilaiset ratkaisut tukevat valmistautumista tulevan kestävyysraportointivelvoitteen päästölaskentavaatimukseen. Joillekin yrityksille tärkeintä on tehdä katsaus laskentametodologioihin ja analysoida etenkin Scope 3 -päästöjen arvoketjun rajausta. Joillekin yrityksille ajankohtaista on päästölaskentatyökalun kehittäminen vastaamaan ketterää laskentamenetelmää ja toisille tärkeintä on tunnistaa vaikuttavia keinoja alentaa päästöjä ja kehittää tuote- tai palveluportfoliotaan kestävämmäksi.

BearingPoint tarjoaa asiakkailleen tukea kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla. BearingPoint kehittää yhdessä SAPin kanssa päästölaskentatyökalua, jonka avulla yritys voi laskea kaikki tuotantoprosessista, logistiikkaketjusta, toimitiloista ja liikematkailusta syntyvät päästöt sekä simuloimaan erilaisia päästöjä pienentäviä skenaarioita. Päästölaskurin avulla päästölaskentaa voidaan tehdä prosessi-, tuote- ja yritystasolla', ja sillä saadaan kartoitettua päästöt GHG-protokollan Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -tasojen osalta.

Lähteitä: 

GHG Protocol; European Commission: Implementing and delegated acts - CSRD


Lisätietoja aiheesta: 

Pilvi Lehtinen
Senior Consultant, BearingPoint Finland

Kirjoittajat: 

Onni Hytti
Business Analyst, BearingPoint Finland

Disa Laine
Business Consultant, BearingPoint Finland