Analysoimme Suomen vahinkovakuutuskentän neljän suurimman yrityksen kasvunäkymiä ja kannattavuutta vuoden 2021 avaintunnuslukujen perusteella sekä tarkastelimme yritysten toteuttamia ja tulevaisuuteen kaavailtuja uudistuksia ja strategisia painopistealueita. Tunnusluvut osoittavat, että lähes kaikki tarkastelluista yrityksistä ovat kasvaneet, ja kannattavuus on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Transformaatiohankkeet, alan nopea digitalisoituminen sekä asiakaskäyttäytymisen murrokseen reagoiminen aiheuttavat kuitenkin haasteita, joihin yritysten on pystyttävä tulevaisuudessa vastaamaan.

Suomen vahinkovakuutusmarkkinan kärkitoimijoiden sijoittuminen vakuutusmaksutulolla mitattuna on pysynyt jo useamman vuoden lähes muuttumattomana. Toimijat ovat (suurimmasta pienimpään) OP-Ryhmä/Pohjola Vakuutus, LähiTapiola-ryhmä, If (Suomen sivuliike) ja Fennia-konserni. Myöskään markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, eikä alalle ole useampaan vuoteen murtautunut uusia varteenotettavia neljän suurimman haastajia, mm. globaaleista alan suuryrityksistä.

Markkinan staattisuutta kuvastaa osaltaan myös yritysten talouskehitys, joka on ollut lähes poikkeuksetta tasaisen nousujohteista.

Edes pandemia ei muuttanut tilannetta merkittävästi, vaan päinvastoin vakuutusyhtiöt ovat hyötyneet tilanteesta supistuneiden korvausmenojen kautta, muun muassa ajoneuvo-, matka- ja työtapaturmavahingoissa. Todennäköisesti taloudellista pahempaa haittaa koronapandemia aiheutti kuitenkin erityisesti pienyrittäjien yleiseen luottamukseen alaa kohtaan, joka koki kolauksen useiden (yrittäjien näkökulmasta) korvaamatta jääneiden keskeytysvahinkojen myötä, joista uutisoitiin pandemian aikana laajasti (esim. https://www.hs.fi/talous/art-2000007797782.html). Myös sijoitustoiminta kääntyi kaikissa tarkastelemissamme yhtiöissä vuoden 2021 aikana positiiviseksi vaikean sijoitusvuoden 2020 jälkeen, jolloin markkinat olivat vielä keskellä pandemian aiheuttamaa shokkia.

Suomen neljän suurimman vuosi 2021 – tasaista kasvua ja kannattavuutta kahta poikkeusta lukuun ottamatta

Pyydämme huomioimaan, että käyttämämme yritysten talousluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, kuten Finanssialan vuosittain julkaisemassa Vakuutusvuosi -katsauksessa, vaan eroja esitys- ja raportointitavoissa yhtiöiden välillä ilmenee.

Tarkastelimme alan neljän suurimman toimijan taloudellista vuotta 2021 sekä tulevaisuuden näkymiä kolmen pääteeman, kasvun, tehokkuuden ja kannattavuuden kautta. Kasvun mittareiden osalta rajoitimme tarkastelun vakuutusmaksutuloon, joka kuvaa parhaiten yhtiöiden varsinaisen ydinliiketoiminnan kehittymistä. Tehokkuutta peilasimme yhtiöiden yhdistettyyn kulusuhteeseen, ja kannattavuutta tarkastelimme vahinko- ja toimintakulusuhteiden kautta. Tarkastellut tunnusluvut on esitelty alla olevassa taulukossa

*Vuoden 2021 osalta käytämme If-konsernin yhteistä vahinkosuhdetta
**Kyseiset tunnusluvut kuvaavat koko If-konsernin toimintaa

Huom. lähdetietoina on käytetty tarkasteltujen yhtiöiden alkuvuoden aikana julkaistuja tilintarkastamattomia tilinpäätöksiä, toimintakertomuksia ja tulosjulkaisuja. Osa esitetyistä tunnusluvuista on johdettu yhtiöiden ilmoittamista tiedoista.

Vahinkovakuutuksen kokonaismaksutulo kasvoi kaikissa tarkastelluissa yhtiöissä LähiTapiola-ryhmää lukuun ottamatta, jonka kasvu supistui n. -0,5 %. Vahvinta kasvu oli Pohjola Vakuutuksessa, jonka vahinkovakuutusliiketoiminta kasvoi n. 3,3 % vuodesta 2020. Fennian kasvu oli n. 1,1 % ja If-Suomen n. 0,9 %. Markkinaosuuksien puolesta yhtiöiden sijoitukset säilyivät siis tänäkin vuonna ennallaan, vaikka Pohjola kuroikin etumatkaansa yhtiöiden kärjessä, ja Fennia saavutti hieman kolmatta sijaa hallussaan pitävää If Vahinkovakuutusta. Kuitenkin on huomioitava, että esimerkiksi LähiTapiola raportoi ensivakuutusmaksutulon osalta positiivisen tuloksen ja n. 4 %:n kasvun ja totesi vakuutusmaksutuottojen negatiivisen kehityksen johtuneen kertaluontoisista eristä liittyen vastuuvelan laskuperusteiden ja laskentatavan sekä potilasvakuutuslain muutokseen. Erityisesti LähiTapiola-ryhmän tulosta tarkasteltaessa on myös huomioitava yhtiöryhmän sisäisen jälleenvakuuttamisen vaikutukset ryhmän raportoimaan vakuutusmaksutuloon.

Finanssialan mukaan vuonna 2020 vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta ja kehitys näyttää samansuuntaiselta myös vuoden 2021 osalta. Erityisesti ajoneuvovakuuttamisessa (liikenne- ja kaskovakuutukset) kasvu selittyy osittain yhtiöiden tekemillä tariffikorotuksilla, mutta Sampo-konsernin mukaan myös korvausinflaation tahdissa toteutetut tariffikorotukset ovat vaikuttaneet osaltaan vahinkovakuutuksen maksutulon kasvuun. Sammon mukaan myöskin pandemia-ajan trendiksi muodostunut hyvä asiakaspysyvyys on vaikuttanut tietyssä määrin maksutulon positiiviseen kehitykseen.

Kaikki tarkastellut yritykset raportoivatkin maksutulon kasvun kohdistuneen erityisesti yritysasiakassegmenttiin ja esimerkiksi Pohjola ja If (kaikki maat huomioiden) raportoivat yritysasiakassegmenteilleen identtisen 4,3 %:n kasvun vuodelta 2021. Sen sijaan kaikki tarkastellut yritykset raportoivat henkilöasiakasliiketoiminnan kasvaneen huomattavasti maltillisemmin.

Mikäli vakuutusyhtiön varsinaisen liiketoiminnan tehokkuutta halutaan tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, on huomio syytä kiinnittää yhdistettyyn kulusuhteeseen, joka muodostuu vahinkosuhteen ja liikekulusuhteen summasta. Yhdistetty kulusuhde kuvaa vakuutusyhtiön varsinaisen vakuutusliiketoiminnan tulosta ennen tasoitusmäärän muutosta, ottaen huomioon sekä korvaustoiminnan, että yhtiön muun toiminnan tehokkuuden. Yhdistettyä kulusuhdetta tarkasteltaessa yritysten välillä voidaan nähdä suurempia eroja, jotka selittyvät osittain yhtiömuodolla ja yleisillä toimintaperiaatteilla, jotka osaltaan vaikuttavat yhtiön strategiaan tehokkuuden suhteen. Esimerkiksi If:n osalta on luonnollista tavoitella maksimaalista tehokkuutta ja hyvin alhaista yhdistettyä kulusuhdetta, sillä pörssiyrityksen tehtävänä on maksimoida taloudellinen tulos ja tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Sen sijaan Pohjola, LähiTapiola ja Fennia ovat suoraan asiakkaidensa omistamia, joko keskinäisen vakuutusyhtiömuodon (LähiTapiola, Fennia) tai osuuskuntatoiminnan (OP-Ryhmä/Pohjola Vakuutus) kautta. Näin ollen näillä yhtiöillä on vastaavasti paine pohtia, miten hyvä tulos ja tehokkuus voidaan kääntää omistajien eduksi esim. alhaisemmilla hinnoilla tai erinomaisilla palveluilla.

Neljän suurimman tehokkuuskärkenä loistaa kuitenkin If, jonka Suomen sivuliikkeen yhdistetty kulusuhde 81,8 % on äärimmäisen kova tulos. Myös parannus vuoden takaiseen tulokseen (88 %) on huima. Yhdistetyn kulusuhteen osalta n. 90 %:n tasoa voidaan yleisesti pitää hyvänä ja tavoiteltavana tuloksena keskinäiselle vakuutusyhtiölle ja LähiTapiola-ryhmän tulos (91,8 %) onkin hyvin lähellä tätä. LähiTapiola on myös kyennyt tehostamaan toimintaansa vuoden takaisesta, jolloin yhdistetty kulusuhde painui 95 %:n tasolle. Poikkeuksen yhtiöiden tehokkuuskehitykseen tuo Fennia, jonka yhdistetty kulusuhde on heikentynyt vuoden 2020 erinomaisesta tuloksesta (87,1 %) 95,1 %:n. Fennian yhdistetyn kulusuhteen heikentymistä selittävät osittain yhtiön korvauskulujen huima 28 %:n kasvu ja jälleenvakuuttajien kattaman osuuden supistuminen, jotka heikensivät osaltaan vakuutusteknistä katetta. Fennian mukaan korvauskulujen nousu liittyy yritysvakuutuksiin ja niihin rinnastettaviin korvauskuluihin. Liikekulujaan yritys sen sijaan onnistui pienentämään ja yhdeksi vaikutustekijäksi voidaan todennäköisesti lukea syksyllä käydyt YT-neuvottelut, joiden vaikutus tulee toki näkymään konkreettisemmin vasta vuoden 2022 tuloksessa.

Yritysten kannattavuutta tarkastelimme sekä vahinko- että toimintakulusuhteen kautta, joista ensimmäinen kuvaa korvauskulujen suhdetta vakuutusmaksutuottoihin ja jälkimmäinen ottaa korvaustoiminnan lisäksi huomioon myös yhtiön liikekulut. Vahinkosuhteen osalta tehokkuusvertailun kärjessä on Pohjola, jonka vahinkosuhde on erinomainen 57,7 %. Vahinkosuhdettaan onnistuivat pienentämään myös LähiTapiola ja If (huom. lähdetietojen puuttumisen vuoksi tarkastelimme koko If-konsernin vahinkosuhdetta vuoden 2021 osalta). If-konsernin raportoima 65,5 %:n vahinkosuhde on n. 10 prosenttiyksikköä Suomen sivuliikkeen viime vuoden vastaavaa tunnuslukua parempi. Myös LähiTapiola saavutti n. 1,5 %:n parannuksen suhteessa vuoden takaiseen tulokseen, ja ainoastaan Fennian vahinkosuhde kehittyi negatiiviseen suuntaan kasvaen n. 10 prosenttiyksikköä. Fennian vahinkosuhteen kasvu selittynee edellisessä kappaleissa mainittujen, korvauskuluja kasvattaneiden tekijöiden vaikutuksella.

Vahinkosuhdetta kokonaisvaltaisemmin yritysten kannattavuutta mittaa tunnuslukuna toimintakulusuhde, jossa vertailun kärkiyhtiönä toimii If 21,4 %:n tuloksella (huom. vertailussa on käytetty If-konsernin tunnuslukua lähdetietojen puuttumisen vuoksi). Joukon ainoa pörssiyhtiön mekaniikalla toimiva yhtiö on kyennyt vuosien varrella hiomaan toimintansa äärimmäisen tehokkaaksi ja hyödyntää vahvasti mm. automatiikkaa ja digitaalisia kanavia. Poiketen kilpailijoistaan, If on myös ajanut alas konttoriverkostonsa, joka aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia sen toiminnalle. Sen sijaan yhtiö on panostanut toimintansa digitalisoimiseen ja onkin muuta vertailujoukkoa pidemmällä järjestelmiensä maturiteettitasolla mitattuna. Puhtaasti Suomen markkinoilla toimivista yrityksistä seuraavaksi tehokkaimmin toimivat Pohjola 27,7 %:n ja LähiTapiola 27,8 %:n lähes identtisillä toimintakulusuhteilla. Molemmat yritykset ovat keskellä mittavia järjestelmähankkeita ja ovat jo läpikäyneet useita YT-neuvotteluja toimintansa tehostamiseksi. Sen sijaan Fennia on tässä kehityksessä hieman Pohjolaa ja LähiTapiolaa jäljessä, sillä yhtiö kävi läpi laajat YT-neuvottelut vasta viime syksynä ja käynnisti vain hieman aiemmin mittavan uudistusohjelmansa, Tulevaisuuden Fennian. Näin ollen Fennian toimintakulusuhde (31,3 %) on joukon heikoin, mutta tunnelin päässä on valoa, sillä yrityksen uudistushanke on kokonaisvaltaisuudessaan joukon kattavin ja tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tehostaa ja digitalisoida ydinliiketoimintaa.

Neljä suurinta vakuutusalan murroksessa – perusjärjestelmäuudistukset vauhdittavat digitalisoitumista, liiketoimintamalleissa ei merkittäviä muutoksia tai uusia avauksia

Vakuutusala on vahvassa murroksessa

Digitalisoituminen ja asiakaskäyttäytyminen aiheuttavat painetta yhtiöille muuttaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti, mutta liiketoimintamalleissa, jakelukanavissa tai uusissa innovaatioissa tämä ei ole juurikaan näkynyt.

Mikäli katseen suuntaa edes hieman Suomen markkinaa pidemmälle, huomataan merkittäviä uusia avauksia mm. digitaalisten ekosysteemien, uusien jakelukanavien (esim. white-label ja embedded insurance -tyyppiset ratkaisut) ja konseptien (mm. käyttäytymiseen tai käyttöön perustuvat vakuuttamisratkaisut) osalta. Suomen suurimmat yhtiöt ovat keskittyneet pääasiassa perusjärjestelmien uudistamiseen, ja hankkeita on kautta linjan käynnissä tai käynnistymässä jokaisessa tarkastelemassamme yhtiössä. Uusimpana tähän joukkoon liittyi syksyllä Fennia, joka käynnisti Tulevaisuuden Fennia -hankkeensa kumppaneinaan Accenture ja Salesforce. Kumppanuus on mielenkiintoinen, sillä järjestelmävalintana Salesforce eroaa huomattavasti muiden yhtiöiden tekemistä valinnoista. LähiTapiolan, OP:n ja If:n hankkeet ovat olleet käynnissä jo jonkin aikaa, ja työ tulee todennäköisesti jatkumaan vielä pitkään. Vaikka totesimme aiemmin, että uusia varteenotettavia kilpailijoita Suomen kenttää n. 90 %:n osuudella hallitsevalle neljälle suurimmalle ei ole juurikaan noussut, yhtiöiden on hyvä pitää silmät auki ja seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Nykyinen status quo ei välttämättä säily ikuisesti.

Neljän suurimman vakuutusyhtiön edellistä vuotta tarkastellessa esiin voidaan nostaa erityisesti muutama merkittävä tapahtuma, joista ensimmäinen liittyy Pohjola Vakuutuksen strategiseen päätökseen luopua Pohjola Sairaala -konseptistaan. Nyt jo toteutuneen yrityskaupan myötä Pohjola Sairaala siirtyy kokonaisuudessaan Pihlajalinnan omistukseen, jonka myötä yhtiö keskittyy aiempaa vahvemmin nimenomaan vakuutusliiketoimintaan. Tämä strateginen valinta tukee hyvin vahvasti alan trendiä, jossa vakuutusyhtiöt kyllä kurottavat oman toimialansa ulkopuolelle, esim. terveydenhuollon tai liikkumisen palveluissa, mutta liikkeet tapahtuvat kumppaniverkostojen ja erilaisten ekosysteemien kautta.

Myös LähiTapiola-ryhmä teki vastaavanlaisen strategisen liikkeen myydessään osuutensa S-Pankista SOK:lle ja sen alueosuuskaupoille. Kaupan myötä myös LähiTapiola panostaa aiempaa vahvemmin muihin toimintoihinsa, kuten vakuutus- ja sijoituspalveluihin. Kuitenkin on hyvä huomata, että LähiTapiolan autorahoitustoiminta jatkuu ja onkin osoittautunut erittäin kannattavaksi, ja yhtiö on nopeasti saavuttanut kolmannen sijan markkinaosuudella mitattuna. LähiTapiola on panostanut viime vuosina vahvasti talous-kulmansa kasvattamiseen, jolla se pyrkii haastamaan kokonaisvaltaisemman palvelutarjoaman finanssitaloja, kuten Pohjolaa. Tähän liittyen yhtiö ilmoitti vuonna 2020 hankkivansa täydellisesti omistukseensa Seligson-rahastoyhtiön, ja myös yhtiön strategiassa talouden merkitystä on korostettu. Nähtäväksi jää, millä muilla keinoin LähiTapiola pyrkii haastamaan vahvoja talouden toimijoita.

Kestävyys-teeman saralla If teki kesällä merkittävän strategisen valinnan lisätessään YK:n Global Compact -periaatteet osaksi suuryritysasiakkaidensa riski- ja asiakasvalintaperiaatteita. Periaatteita noudattaessaan If arvioi asiakasvalinnassaan, kuinka hyvin sen potentiaaliset asiakkaat noudattavat ESG (environmental, social and governance) -mittaristoa. Yhtiö on myös käynyt läpi nykyisen suuryritysasiakaskantansa ja tunnistanut kymmenen yritystä, joilla on mittariston mukaan puutteita vastuullisuuteen liittyvissä tekijöissä. If:n mukaan näiden yritysten täytyy tarttua toimeen ja pyrkiä korjaamaan puutteensa, tai muuten asiakassuhde voi tulla päätökseensä. Tämänkaltaisia vastuullisuuslinjauksia voidaan pitää erittäin merkittävänä, sillä suurasiakassegmentti on If:lle tärkeä ja yksi nopeimmin kasvavista. Alkuvuodesta 2022 myös Pohjola alkoi noudattamaan Global Compact -periaatteita vakuutusliiketoiminnassaan, ja muidenkin suurten toimijoiden voidaan odottaa seuraavan esimerkkiä.  

Vuosi 2022 ja siitä eteenpäin – mitä voimme odottaa Suomen vakuutusalan tulevaisuudelta?

BearingPointin Insurance Vision 2030 -tutkimus

BearingPoint julkaisi viime vuonna Vision 2030 -tutkimuksen, joka maalaa kuvaa tulevaisuuden vakuutusyhtiöstä ja alan tilanteesta noin vuosikymmenen päähän. Tutkimus perustuu vakuutusalalla jo nyt tunnistettuihin ja vaikuttaviin megatrendeihin, joiden perusteella olemme luoneet profiilin vuonna 2030 toimivasta vakuutusyhtiöstä. Tulemme käsittelemään näitä trendejä ja tulevaisuuden näkymiä syväluotaavammin tulevissa blogeissamme, mutta haluamme jo tässä vaiheessa kiinnittää huomion muutamaan yksittäiseen trendiin, joita pidämme tärkeinä erityisesti suomalaisen vakuutuskentän ja -yhtiöiden näkökulmasta.

Megatrendeistä erityisesti terveystekijöiden korostuminen (health), yhteiskunnan ikääntyminen (silver society) ja automaatio vaikuttavat jo nyt merkittävästi suomalaisten vakuutusyhtiöiden arkeen, eikä tulevaisuus tuo tähän helopotusta. Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta terveys linkittyy vahvasti kerättävissä/vapaasti saatavissa olevaan informaatioon, eli dataan, jonka määrä kasvaa jatkuvasti. Yhtiöillä tulee olemaan myös entistä vahvemmat intressit vaikuttaa asiakkaidensa käyttäytymiseen positiivisella tavalla, joka edistää heidän terveyttään.

Yhteiskunnan ikääntyminen ja väestörakenteen muutokset on tunnistettu Suomessa jo pitkään ja yhtiöt ovatkin tehneet joitain avauksia ongelman helpottamiseen, mm. uusien tuotelanseerausten kautta. Väestön ikääntyessä myös yhtiöiden vakuutuskanta tulee oleellisesti muuttumaan, ja ikääntyneistä tulee yhtiöille entistä suurempi asiakassegmentti. Tämä aiheuttaa yrityksille painetta uudistaa paitsi tuotteitaan, mutta myös hinnoittelua ja riskivalintaa. Ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen, kuten vapaa-ajan aktiviteettien ja näihin kytkettyjen erilaisten vakuuttamiskonseptien kysyntä tulee kasvamaan, ja markkinoiden odotukset uusia innovaatioita kohtaan tulevat lisääntymään. Ikääntyneiden osalta talouden palvelujen kysyntä on myös monia muita asiakassegmenttejä suurempaa, jolloin panostukset talous-kulman kehittämiseen korostuvat entisestään.

Viimeisenä nostamme automaation merkityksen kasvun, jolla emme tarkoita vain yksinkertaisien tehtävien siirtymistä automatiikan piiriin, vaan alan laajaa siirtymistä robottiseen ja älykkääseen prosessiautomaatioon sekä koneoppimisen ja tekoälyn vahvaan hyödyntämiseen. Ennusteemme mukaan vuonna 2030 nämä ratkaisut tulevat olemaan nykyisyyttä, joten strategisesti ennakoivien yritysten täytyy olla jo nyt hereillä, jotta muutos mahdollistuu. Maailman vahinkovakuutusmarkkinalla edellä mainittuja teknologioita hyödynnetään jo laaja-alaisesti, esimerkiksi älykkäiden ja yksilöllistä palvelua tarjoavien chat-bottien muodossa, talousrikosten torjunnassa, mm. petosanalytiikan avulla, sekä monilla muillakin tavoilla, kuten tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävissä jakelukanavissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että megatrendeistä ja tulevaisuudesta puhuttaessa on varmaa, että yhtiöt, jotka kykenevät tuottamaan vahvaa ja asiakkaidensa yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa asiakaspalvelua -ja kokemusta tulevat menestymään parhaiten. Suomalaiset yhtiöt ovat vakavaraisia ja toiminnan taloudelliset resurssit ovat vahvoja. Monet keskeiset toimijat ovat myös asiakkaidensa omistamia, joten asiakkaat voivat odottaa yhtiöiltä merkittäviä uusia avauksia, jotka pyrkivät vastaamaan heidän muuttuviin tarpeisiinsa.
 

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten kotimainen markkinamme tulee kehittymään suhteessa globaaliin, ja ennen kaikkea näemmekö jo lähitulevaisuudessa uusia ja mielenkiintoisia avauksia.

Ota yhteyttä vakuutusalan asiantuntijoihimme:

Hanna Asikainen Gallardo
Senior Manager, Financial Services

Jukka Lahti
Senior Business Consultant, Financial Services

Lähteet:

Would you like more information?

If you want to get more information about this insight please get in touch with our experts who would be pleased to hear from you.